Journalismin historian sanotaan ulottuvan kauas ja olevan vaiherikas ja yhteisiä piirteitä löytyy teknologian ja kaupankäynnin saralta. Teknologian kehitys on edesauttanut sitä että nykypäivänä uutiset ovat saatavilla todella nopeasti, lähestulkoon reaaliajassa. Kauas on tultu niistä päivistä kun sanomalehtiä ei ollut tai olivat vasta tekemässä tuloaan, ja uutiset levisivät lähinnä kuulijan korvasta seuraavalle. Ja kaikkihan ovat varmaan leikkineet leikkiä nimeltä rikkinäinen puhelin. Siinä alussa kerrotaan yhdelle asia joka jatkaa sitä eteenpäin ja lopulta alkuperäinen asia on muuttanut muotoaan todella radikaalisti. Onneksi ollaan tultu tähän aikaan, jossa uutisten saaminen on tehty helposti, avaat vain radion tai tv:n niin uutisvirta saa pääsi sekoamaan. Tai avaat internetyhteyden.On siis selvää että uutisointi on muuttunut siitä kun Johannes Gutenberg vuonna 1456 kehitti painokoneen, jolla teksti saatiin painetuksi paperille ja tästä eteenpäin kirjoiksi. Teollistumisen myötä sanomalehtibuumi levisi ympäriinsä maailmalla, makasiinilehtiä, viikkolehtiä, päivittäin julkaistavia uutis- ja juorulehtiä painettiin. Kansasta tuli tiedonjanoisempi ja mikäpä sitä oli ruokkiessa painetulla sanalla. Eikä tässä vielä kaikki, tekniikka kehittyi, kehitys meni menojaan ja internet mullisti maailman. Ei vielä 20 vuotta sitten tunnettu termiä nettilehti, nyt se on monille toimittajille ja tilaajille arkipäivää ettei enää tilatakaan printattua versiota vaan ladataan uusin numero taulutietokoneelle. Ja muutenkin, koko maailman uutiset vain muutaman klikkauksen päässä verkossa, helposti ja nopeasti. Voisiko tämän päivän ihminen kuvitella tulevansa toimeen ilman sanomalehtiä tai jopa radiota, televisiota? Kenelle oli katastrofi jos kansainvälinen internettekniikka yhtäkkiä tuhoutuisikin eikä uutisia enää saisikaan sieltä? Onneksi nykytekniikassa on hyvä puoli se, että siinä vaiheessa kun uutisvirta alkaa liiaksi ahdistamaan, voi aina sen radion, tv:n ja netin sulkea ja paeta uutispimentoon.Mutta mihin tämä kaikki johtaa? Jo nyt tulee uutisähky, otsikoita muokataan sensaatiohakuisimmiksi eikä se enää välttämättä liity millään tavalla itse juttuun. Kalastellaanko tässä vain lukijoita esim. nettisivulle? Tehdään raflaava otsikko ja itse juttu on täyttä hölynpölyä. Vastikään toimittaja Timo Hytönen julkaisi jutun jonka mukaan tehotuotanto tappaa journalismin. Hytönen halusi artikkelillaan muistuttaa journalisteja faktojen tarkistamisesta sekä siitä että tänä päivänä myös lukijat haluavat entistä enemmän osallistua journalismin tekoon.”Yleisö on alkanut aktivoitua. Se kommentoi uutisia, keskustelee, jatkojalostaa uutisia kokonaan uusiin muotoihin ja sisältöihin. Ja tähän journalismin on lähdettävä mukaan eli löydettävä yleisöstä se kumppani, joka ei pelkästään seuraa uutisia vaan on yhdessä tekemässä ja valikoimassa aiheita, muokkaamassa uutisen näkökulmia ja sanomassa, että tämä asia on uutisen arvoinen. Eli kun tehdään uutisia, täytyy ymmärtää, että yleisö toimii eri tavalla kuin 1980- tai 1990-luvulla.” sanoo Hytönen.