Mitä on journalismi? Pitääkö olla journalisti ymmärtääkseen journalismia?Ei, ei tarvitse. Journalismi on sitä, kun kerätään tietoa, varmennetaan se ja joukkoviestimien kuten tv:n avulla esitetään esimerkiksi uutisten muodossa. Ihmisiä kiinnostaa etenkin yhteiskunnalliset aiheet: kuka teki, mitä teki ja missä teki. Journalismi on lainasana ranskan kielessä tai osa siitä, sana jour merkitsee päivää.Missä sitten journalismia julkaistaan? Aikojen alussa ainoa journalismin muoto oli sanomalehdet ja kirjat. Sitten tuli radio-ohjelmat. Televisio. Nykyään on normaalia seurata journalismia internetistä, joka tavoittaa uutiset lähes reaaliajassa. Julkaisumuodolla ei ole väliä mutta nykyään ne halutaan erotella printtijournalismiin sekä sähköiseen journalismiin. Kaikenlainen kirjoitettuun muotoon tuotettu journalismi tarkoittaa printtijournalismia, videot ja äänet luokitellaan sähköiseksi. Näkemäsi multimediavideo puolestaan oli esittävää journalismia.Mitä journalismin alalajeja puolestaan tunnetaan? Kulttuuri – ja viihdejournalismi kulkevat lähes käsi kädessä, on talousjournalismia. Joku on erikoistunut tiedejournalismiin tai tutkivaan journalismiin. Kuvajournalismilla halutaan kertoa esimerkiksi ajankohtaisista uutisista kuvan avulla.Modernia on puolestaan kaikki joka ei ole vanhanaikaista. Keskiajan jälkeen alkoi aika, vaihe, kun alettiin siirtyä maatalousyhteiskunnasta teollistumiseen, kapitalismia kohti. Kapitalismin nousu viittaa sosiaalisten suhteiden nousuun. Joku puolestaan ymmärtää modernilla älyllisen kulttuurin suuntausta, esimerkiksi marxismia. Tavalliselle pulliaiselle moderni kuulostaa, noh, modernille. Jos joku sanoo nähneensä esimerkiksi modernin maalauksen, kuulijalla tulee heti mieleen mielikuva jossa ei todellakaan ole mikään Mona Lisamainen maalaus. Moderni miellettään uudeksi.Millaisena sitten nähdään moderni journalismi? Entisaikaan journalismista tuli mieleen lähinnä painettu sana. Sanomalehdet joihin uutisoitiin tapahtumat läheltä ja kaukaa. Silloin ei tunnettu radioita, eikä televisoita, internetistä puhumattakaan, oli vain se yksi keino tietää maailman tapahtumista, niiden onnekkaiden jotka osasivat lukea. Radion keksimisen myötä journalismi sai taas uusia ulottuvuuksia, enää ei tarvinnut osata lukea pysyäkseen ajan hermolla vaan maailman uutiset kuuli sähköisesti. Viikkolehtien tulo muutti taas journalismin suuntaa. Mutta tänä päivänä nyky ihmiselle ovat samalla tavalla tuttuja esimerkiksi kuvajournalismi kuin printattukin materia. Nykyihminen on tottunut etsimään tietoa internetin hakukoneiden kautta ja osaa kyseenalaistaa kuulemansa tai lukemansa tiedon. Enää se päivän lehdestä luettu artikkeli ei edustakaan sitä samaa ajatusmaailmaa vaan ajan hermolla oleva osaa hakea verkosta muitakin kantoja. Sosiaalisen median yleistyminen facebookin ja twitterin kautta toi sekin oman sävynsä journalismin kanaviin mutta sosiaalinen media on omiaan levittämään niin hyviä kuin huonojakin uutisia. Joskus uutinen voi syntyä ihan yhdestä lauseesta tai varomattomasta heitosta, hyvänä esimerkkinä Saul Schubakin puolihuolimaton kommentti lapsilisien poistamisesta. Tämä jos mikä on sitä modernia journalismia, sosiaalisen median hyväksikäyttö.